Ajatus vastuullisuudesta yritysten kulueränä ja välttämättömänä pahana on vanhentunut. Vastuullisessa yritystoiminnassa piilee paljon hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia.
Vastuullisuuskentällä muutos on kuitenkin jatkuvaa. Yrityksiltä tämä vaatii perusosaamisen lisäksi jatkuvaa kehittämistä.
”Vastuullisuudella on vielä mahdollista saada kilpailuetua ja sitouttaa kuluttajia, mutta ajan myötä siitä tulee yrityksille elinehto. Mikäli yritys haluaa olla toimintakykyinen vielä tulevaisuudessa, sen täytyy ottaa vastuullisuus vakavasti”, toteaa LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Anna Palokangas.
Myös pk-yritysten tulee huomioida vastuullisuus
Palokankaan toteamus koskee kaiken kokoisia yrityksiä.
Siinä missä suurilla yrityksillä vastuullisuustekoihin velvoittavat suoraan erilaiset EU-tason direktiivit, pienemmille yrityksille vaatimuksia asettavat rahoittajat, kuluttajat – ja jo mainitut suuret yritykset.
”Direktiivit vaativat suurilta yrityksiltä läpinäkyvyyttä myös arvoketjujensa osalta. Tämän takia pienemmillä yrityksillä, joiden vastuullisuusasiat eivät ole kunnossa ja todennettavissa, ei ole enää asiaa suurten yritysten alihankintaketjuihin.”
Tämä näkyy jo käytännössä.
OP Ryhmän vuoden 2024 suuryritystutkimuksen mukaan peräti 56 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä oli joutunut vaihtamaan alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden takia.
Koko henkilöstön tulisi ymmärtää vastuullisuuden merkitys
LUT-korkeakouluista vastuullisuusosaamista löytyy hyvin laajalla skaalalla aina hiilijalanjälkilaskennasta tuote- ja palvelukehitykseen ja viestintään. Perusteisiin keskittyvien koulutusten lisäksi LUTin ja LABin täydennyskoulutuksia pystytään räätälöimään kulloisenkin yrityksen tarpeisiin.
Palokangas kertoo, että vastuullisuuskoulutuksissa on paneuduttu esimerkiksi tiettyyn toimialaan tai vastuullisuuden osa-alueeseen tai vaikkapa sertifiointiprosesseihin.
Sisältöjen ytimessä on konkretia. Tarkoitus ei ole luennoida vastuullisuuden merkityksestä, vaan rakentaa yhdessä yrityksen kanssa heille sopivaa lähestymistapaa aiheeseen.
”Enää ei riitä, että yrityksessä yhdellä ihmisellä on vastuullisuusosaamista, vaan yrityksen koko henkilöstön tulisi jollain asteella ymmärtää vastuullisuuden merkitys liiketoiminnalle.”
Hiilikädenjälki tekee vastuullisuuden näkyväksi asiakaslähtöisyydessä
Palokankaan ominta aluetta ovat asiakaslähtöisyys, palvelumuotoilu ja niin sanottu hiilikädenjälkiajattelu. Hiilikädenjälki tarkoittaa tuotteen tai palvelun ilmastohyötyjä sen käyttäjälle. Se siis viittaa tapaan, jolla yritykset voivat mahdollistaa asiakkailleen heidän henkilökohtaisten päästöjensä tai muun negatiivisen ympäristövaikutuksen pienentämiseen.
Hiilikädenjälki on hyvä esimerkki siitä, miten vastuullisuus todella vaikuttaa kannattavuuteen. Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia hiilijalanjäljestään ja sen myötä tuotteiden ja palvelujen vastuullisuudesta.
”Usein vastuullisuutta voi hyödyntää asiakkaille tarjottavissa tuotteissa tai palveluissa, vaikka se ei yrityksen toimialaa tarkastellessa tulisikaan ensimmäisenä mieleen.”
Esimerkiksi hammaslääkäri voi tarkastella vastuullisuutta vastaanottonsa sijainnin näkökulmasta: onko paikan päälle helppo tulla julkisilla ja miten yritys voisi paremmin huomioida asiakkaita, jotka saapuvat paikalle polkupyörällä.
Anna Palokangas toimii kouluttajana Kestävä ja vastuullinen pk-yritys – konkretiaa ja asiakasnäkökulmaa -täydennyskoulutuksessa. Tutustu koulutukseen ja ilmoittaudu mukaan 1.10.2024 mennessä.
Jatka aiheen parissa:
Lue seuraavaksi:
