Miksi hakeuduit erikoistumiskoulutukseen?
Halusin syventää osaamistani etenkin aivoterveyteen liittyvässä fysioterapeuttisessa ohjauksessa ja neuvonnassa. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet potilaat ovat yksi suurimmista potilasryhmistä, joita kohtaan työssäni HUSilla.
Parasta oli lopulta huomata, miten paljon opintojen teemoja reflektoi omien kokemuksien, oman elämän sekä aivoterveyden kautta. Koulutus herätti ajoittain suuriakin tunnemyrskyjä, jotka pysäyttivät tarkastelemaan elämää sekä suorittamiskulttuuria.
Yksi ahaa-elämyksistäni opintomatkan varrella oli, että aivojen ei tarvitse sairastua, jotta aivojen terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää.
Miten olet soveltanut oppimaasi omassa työssäsi?
Tein opintoihin liittyvän kehittämistehtäväni Terveyskylän Kuntoutumistalolle ja sen valtakunnalliselle moniammatilliselle neurologiselle työryhmälle, jossa työskentelen osana päivätyötäni. Kommunikointi toimeksiantajan edustajien kanssa oli helppoa ja välitöntä.
Työnantajani HUS toimii Terveyskylän palveluiden ICT-palveluiden tuottajana, minkä ansiosta pystyin tilanteen mukaan tekemään kehittämistehtävää myös työajalla. Tehtävästä saaduilla tuloksilla on jatkossa tarkoitus tuottaa aivoterveysaiheista tietoa Kuntoutumistaloon, minkä suunnittelutyö on jo vauhdissa.
Erikoistumiskoulutuksen jälkeen olen pilotoinut potilastyössä, miten vien oppimani strukturoidummin käytännön fysioterapeuttiseen ohjaukseen ja neuvontaan. Tarkoituksenani on tuottaa tästä koulutusta ja työpaja omalle tiimille.
Miten onnistuit yhdistämään työn ja opiskelun?
Työn ohessa opiskelu sujui pääasiassa hyvin, vaikka kyllä se järjestelyä vaati. Iso kiitos kuuluu työpaikalla tiimille, jossa kollegat ottivat välillä isomman potilaskuorman, jotta sain edistettyä opiskeluprojektia.
Jo ennen opintoja sain myös tukea lähiesihenkilöiltä. Poissaolot sekä opiskelun kokonaiskuorma huomioitiin, ja erikoistumisopinnot otettiin osaksi kehityskeskustelun tavoitteita.
Opintojen aikana unesta, levosta ja tauoista huolehtimisen, kalenterin hallinnan sekä tavoitteellisen liikuntaharrastuksen merkitys korostui. Myös puolison ja ystävien tuki oli tärkeässä roolissa etenkin kehittämistehtävän intensiivisimmässä työstövaiheessa.
Isoin apu kaiken yhdistämisessä oli kuitenkin opettajat Sari ja Päivi. Heidän avullaan opin löytämään jarrun ja pakin, kun aiemmin kuormitustilanteessa on ollut tapana vain painaa kaasua.
Lue seuraavaksi:
